Nyt vasta Ukrainan kriisi eskaloituu

Sanakirjan mukaan konfliktin ”eskaloituminen” tarkoittaa, että se alkaa  kiihtyä, laajentua, yltyä, eskaloida, kärjistyä. Ukrainan kriisin yhteydessä sanaa on käytetty tiheään, voisiko sanoa, että termin käyttö on erityisesti viime päivinä eskaloitunut. Kun kriisi nyt eskaloituu, EU ja USA ovat päättämässä pakotteiden lisäämisestä – Venäjää vastaan!

Eskaloituminen liittyy prosessiin, jossa Kiovan hallituksen armeijan aseellinen hyökkäys antiterrorioperaation otsikolla Kaakkois-Ukrainan aseellisia federalisteja vastaan on hyytynyt paikoilleen raskaiden tappioiden vuoksi.

Samalla Donetskin alueella toimivat järjestäytyneet vastarintajoukot ovat saaneet sotilaalliseen hallintaansa Luhanskista ja Donetskista länteen Mariupoliin asti ulottuvan alueen. Tiedot ovat ristiriitaisia, mutta hallituksen joukot ovat myös länsilähteiden mukaan joutuneet piiritysmottiin useammassa kohteessa. Hallituksen joukkojen miestappiot ja kalustomenetykset ovat suuret.

Eskaloituminen tarkoittaa tässä tapauksessa Kiovan hallituksen aseellisen hyökkäyksen hyytymistä ja federalististen aseellisten joukkojen asemien vankistumista. Länsimaat, eli EU ja USA syyttävät tapahtuneesta Venäjää.

Läntiset konfliktin osapuolet ja taustavoivat eivät vaadi Kiovan hallitusta lopettamaan aseellista hyökkäystään eivätkä suuntaa minkäänlaisia talouspakotteita Kiovan hallituksen suuntaan. Viimeksi mainitut olisivat tehokkain keino lopettaa Ukrainan nykyhallituksen maan ja asukkaiden kannalta tuhoisa ihmishenkien, omaisuuden ja infrastruktuurin järjetön tuhoaminen Ukrainan venäjänkielisillä alueilla.

Ukrainan talous on konkurssitilassa ja sortuisi muutamassa kuukaudessa, elleivät kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU olisi myöntäneet valtiolle pikaluottoja eikä USA olisi takaamassa maalle miljardiluokan lainoitusta.

Ukrainan bruttokansantuote on romahtanut  kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja maksutaseen vajaus on 12 prosenttia.  Energian hinta on  kaksinkertaistunut.  Ensi kertaa vuosikymmeniin Ukrainaan joudutaan tuomaan hiiltä ulkomailta, kun Donbassin alueen kaivostoiminta on sotatilan ja mm. suorien pommitusten vuoksi vaikeutunut.

Poliittinen hallinto ei osoita uusiintumisen merkkejä. Siksi esimerkiksi talousministeri Pavlo Sheremeta ja presidentin muodon vuoksi asettama korruktiovaltuutettu Tetjana Shornovil jättivät tehtävänsä pari viikkoa sitten.

IMF:n vuoden loppuun saakka ulottuvasta 17 miljardin dollarin lainoituksesta on nostettu 3,2 mrd dollaria. EU:n takaama lainapaketti on kooltaan 1,5 mrd euroa ja USA:n 1 miljardi dollaria. Ilman ulkoista rahoitusta ei Kiovan itsenäisyysparaatia olisi voitu rahoittaa eikä siihen osallstuneita 1200 asevelvollista lähettää paraatin jälkeen etelän rintamalle kuolemaan.

Alla saksankielinen infografiikka. Tilannekuva on vanhentunut, mutta esittää perustietoa voimasuhteista.

 

Mainokset

Amerikkalaisnäkemys Ukrainan kriisin syistä ja tilanteesta

Harvinaiselta taholta harvinaisen järkevää puhetta Ukrainan kriisistä.

Kaikkia ajatuksia en jaa, mutta päälinja artikkelissa on hyvin saman suuntainen kuin omat näkemykseni.

”According to the prevailing wisdom in the West, the Ukraine crisis can be blamed almost entirely on Russian aggression. Russian President Vladimir Putin, the argument goes, annexed Crimea out of a long-standing desire to resuscitate the Soviet empire, and he may eventually go after the rest of Ukraine, as well as other countries in eastern Europe. In this view, the ouster of Ukrainian President Viktor Yanukovych in February 2014 merely provided a pretext for Putin’s decision to order Russian forces to seize part of Ukraine.

But this account is wrong: the United States and its European allies share most of the responsibility for the crisis. The taproot of the trouble is NATO enlargement, the central element of a larger strategy to move Ukraine out of Russia’s orbit and integrate it into the West. At the same time, the EU’s expansion eastward and the West’s backing of the pro-democracy movement in Ukraine — beginning with the Orange Revolution in 2004 — were critical elements, too. Since the mid-1990s, Russian leaders have adamantly opposed NATO enlargement, and in recent years, they have made it clear that they would not stand by while their strategically important neighbor turned into a Western bastion. For Putin, the illegal overthrow of Ukraine’s democratically elected and pro-Russian president — which he rightly labeled a “coup” — was the final straw. He responded by taking Crimea, a peninsula he feared would host a NATO naval base, and working to destabilize Ukraine until it abandoned its efforts to join the West.”

Jatkoa artikkelissa.

 

 

 

Järjen ääni Saksasta

Tärkeän saksalaislehden julkaisijan punnittu puheenvuoro ”Lännen harhapolku” Saksan, EU:n ja USA:n nykyisestä Venäjän politiikasta.
Linkkaan kolmella kielellä, myös venäjäksi, tarjoiltavan jutun lähinnä sen vuoksi, että se vastaa hyvin pitkälle omia näkemyksiäni, mutta edustaa tämän hetken saksalaisessa journalismissa selvää vähemmistöä, valitettavasti. Mutta lukekaa itse.

http://www.handelsblatt.com/meinung/kommentare/politik-der-eskalation-der-irrweg-des-westens-/10308844.html

http://www.handelsblatt.com/meinung/kommentare/essay-in-englisch-the-west-on-the-wrong-path/10308406.html

http://www.handelsblatt.com/politik/international/essay-in-russisch-/10309542.html