BlackRock eli pukki kaalimaan vartijana

Amerikkalainen investointi- ja riskisijoitusanalytiikkaan erikoistunut jättiyritys BlackRock Inc. on hiljattain nimitetty EU-komission konsultiksi. Aihepiirinä on investointitoiminta kestävän kehityksen nimikkeen alla.

Joku saattaa sanoa, että  mitäs sitten, ainahan konsultteja tarvitaan. Ja mikä sanoitkaan sen firman nimen olevan? 

Mutta BlackRock on maailma sinänsä. Saksalainen talouselämän julkaisu Der Aktionär on luonnehtinut BlackRockia tämän päivän Goldman Sachsiksi. Edellisen finanssikriisin jälkeen kyseinen pankkiiriliike ei ole ollut oikein hyvässä maineessa. Tämä BlackRock ei ole pankki lainkaan, vaikka se hoitaa investointipankkien tehtäviä ja tekee riskikartoituksia. Sitä voidaan luonnehtia hieman ilkeästi varjopankiksi, joka tarkoittaa sitä, että yrityksen ei tarvitse suuremmin piitata pankkivalvonnasta eri puolilla maailmaa annetuista määräyksistä. 

Ja BlackRock toimii eri puolilla maailmaa. Sen pääkonttori on New Yorkissa ja työntekijöitä 70 sivukonttoria mukaan lukien noin 16 500. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 14,5 mrd US-dollaria.

Sen lisäksi että yritys tekee suuren mittakaavan investointiprojekteja se on myös suuromistaja esimerksiksi kaikissa 30 DAX-yrityksessä ja Saksan pörssin ylivoimaisesti suurin osakas. Muun maailman pörsseissä olevia rahastoja (ETF) BlackRock  hallitsee tytäryrityksensä iShares välityksellä. Sillä on hallinnassaan lähes puolet rahastojen markkinosuuksista. 

Yritys toimii aktiivisesti ja fuusioi kernaasti alan yrityksiä. Asiakkaita sillä on noin sadassa maassa. Ehkä suurin osa yrityksen asiakkaista on Euroopassa. Niihin kuuluu mm. sveitsiläinen suurpankki UBS, Euroopan keskuspankki EKP, sekä Ison-Britannian finanssiministeriö. Asiakkaita voivat olla tietysti maksusta myös tavalliset miljardöörit, mutta yleensä niitä ovat pankit, eläkekassat, säätiöt, vakuutusyhtiöt, valtioiden rahastot ja valtiolliset keskuspankit. Eli sellaiset tahot, joilla on pätäkkää, mutta haluavat, että se myös sijoitettuna tuottaa. Ja tämä on BlackRockin varsinainen elämäntehtävä.

Aladdin auttaa

Tuohon asemaan finanssimaailmassa ei nousta vain sinisten silmien tenholla. Monien asiantuntijoiden mielestä menestyksen avain on toimitusjohtaja Larry Finkin ja hänen liikekumppaninsa Robert Kapiton osaamisen ohella tietojenkäsittelyohjelmisto Aladdin, joka on BlackRockin ohella käytössä myös esimerkiksi Deutsche Bankilla. 

IT-systeemi on hajautettu neljään tuntemattomaan paikkaan. Niissä se suorittaa viikottain noin 200 miljoonaa sijoitus- ja riskikartoitusoperaatiota. Systeemiä pyörittää noin 2000 alan miestä ja naista. Järjestelmä kykenee laskemaan tiettyjen arvopapereiden, osakkeiden tai velkakirjojen arvon erilaisissa sijoituskuorissa. Ohjelma laskee saman tien portfolioiden arvon muutokset ympäristötekijöiden muuttuessa. 

Oman yrityksen sijoitusten ohella Aladdin vahtii noin 30 000 sijoitusportfolion arvon kehitystä. Puhutaan yhteensä noin 15 biljoonasta eurosta.Tämä omaisuusmassa käsittää karkeasti noin 10 prosenttia koko maailman institutionaalisten sijoittajien omaisuudesta.

BlackRock on tai on ollut suurin omistaja mm. seuraavissa yrityksissä: JPMorgan Chase, Bank of America, Citybank, Apple, McDonald´s ja Nestle sekä öljyalalla Exxon Mobil ja Shell. Eri rahastojen kautta BlackRock on suurin yksittäinen omistaja myös sellaisissa saksalaisissa firmoissa kuin Deutsche Bank, Lufthansa, Bayer AG ja BASF.

Vaikka nimi BlackRock ei herättänyt muutamissa tuttavissani minkäänlaista mielikuvaa, niin ammattilaisten mukaan mikään hallitus, mikään virasto tai instituutio ei tässä maailmassa omaa niin perusteellista käsitystä globaalista finanssi- ja yrityselämästä kuin juuri BlackRock.

Päästetään pukki kaalimaahan

Ja nyt olemme asian ytimessä. Kun Euroopan yhteisö ja Euroopan keskuspankki ovat nyt meidän suomalaistenkin ystävällisellä myötävaikutuksella sijoittamassa satoja miljardeja koronan runtelemaan yritysten ja valtioiden talouselämään varsinkin Euroopan eteläisellä kantilla, niin syntyy tahtomattakin ajatus, että BlackRockin palkkaaminen Euroopan komission asiantuntijaksi kestävän kehityksen investointiasioissa on kuin päästäisi jättimäisen pukin kaalimaassa myllertämään. 

Ei niin, etteikö BR osaisi hommaansa. Olemme nähneet sensaationa esitettävän listoja ranskalaisista ja saksalaisista pankeista, joilla on suuria saatavia mm. Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta, ja tietenkin myös muista maista, kuten Suomesta. “Mekin” olemme velkaa ulkomaisille pankeille. Mutta emme ole nähneet yhtään luetteloa siitä, miten EU:n ja EKP:n gigantomaaninen suhdannepaketti jaetaan ja mitä sillä tehdään. 

Nimittäin eivät velkojapankit halua rahojaan takaisin bittiholviinsa. Ne haluavat saada rahansa jälleen tuottamaan. En usko olevani suuri ennustaja kun sanon, että parhaillaan BlackRockin Aladdin vääntää täysillä kierroksilla Euroopan päättäjille vaihtoehtoisia malleja, mihin kannattaa ja pitää sijoittaa, mitkä fuusiot pitää toteuttaa ja millaisiin sisäisiin järjestelyihin varsinkin eurojärjestelmään sitoutuneet valtiot joutuvat ryhtymään. 

Me emme tiedä, mutta hyvin pian BlackRock tietää ja sen jälkeen tietävät myös tarkoin valitut valtioiden edustajat. Me tiedämme vain maksamamme hinnan, noin suunnilleen ainakin. Pääministerit selittävät, että ratkaisut ovat välttämättömiä euron ja koko euroalueen pelastamiseksi koronaviruksen runtelun jäljiltä. 

He ovat tavallaan oikeassakin. Eurohan ajettiin sisään juuri sillä argumentilla, että nyt on halpaa rahaa saatavilla lähes ääretön määrä ja elintaso voidaan sen avulla nostaa jonkin malliksi otetun maan tasolle. 

Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Kreikka ei milloinkaan ole paininut eikä paini samassa sarjassa niinkään pienen maan kuin Itävalta kanssa. Kreikan viiteryhmä muodostuu paremminkin Bulgariasta ja Turkista, mitään mainituista maista halventamatta. 

Nyt pelastetaan eurojärjestelmä, paikataan investointipankkiirien tekemät virheet ja pelastetaan Euroopan keskuspankki konkurssilta. 

Ellei sitten osa eurooppalaisista valtioista päätä, että jo riittää. Olen pessimisti, tähän viime mainittuun vaihtoehtoon en usko. Edessä on suurten rakennemuutosten aika sekä koronan kanssa että ilman sitä.

Pääsialliset lähteet Wikipedia, Der Spiegel, erilliset lehtiartikkelit ja omat muistikuvat vuosien varrelta.

Yksi ajatus artikkelista “BlackRock eli pukki kaalimaan vartijana

  1. Paluuviite: Lagarden märkä uni – Kari K. Arvola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s