Rokotesuojan suhteellisuus

Siihen nähden, miten ponnekkaasti rokotteen ottamista tehdään kansalaisvelvollisuudeksi rokotteen antama suoja on kovin suhteellista.

Kuvassa rokotesuojan aleneminen ikäryhmittäin viikkojen akselilla.

On hyvä tietää, ettei rokote turvaa tartuntaa vastaan, se ei myöskään estä rokotettua levittämästä virusta eteenpäin.

Nyttemmin tiedetään, että merkittävä osa teho-osastojen potilaista on kahdesti rokotettuja. Viranomaisten mukaan rokote sentään suojaa vakavimmalta koronasairaudelta ja vähentää kuoleman riskiä sairastuneella.

Mutta epidemiaa rokotuksella ei lopeteta. Siihen tehoaa vain hygienia, turvavälit ja ihmisten keskinäisten kontaktien rajoittaminen.

Ns. koronapassi on laillistettu tapa epidemian jatkamiseen ihmisten vuorovaikuksen kautta. Se ei koronaa ehkäise.

Korona korona näytä sarves

Koronasta riittää juttua. Oheiseen taulukkoon on koottu eräiden maiden rokotettujen ja koronaan sairastuneiden määrät.


Yhteyttä rokotusten määrän ja tartuntojen kesken on kohtuullisen vaikea löytää. Valitettavasti luettelosta puuttuu Suomi. Suomi sijoittuisi taulukossa hieman Espanjan yläpuolelle rokotusmääränsä ja tartuntojen perusteella.

Mutta fakta on: kyseessä ei ole vain rokottamattomien epidemia tai pandemia. Totuuden nimissä myös rokotetut tulisi testata. Passi ei ole terveystodistus.
Ja toiseksi: Mikään passi ei estä koronan leviämistä. Se vain antaa laillisen toimintaluvan osalle yhteisöjä ja yrityksiä.

Jälkilause. Rokotuksista voi olla hyötyä immuunikadosta tai vaikeista sairauksista kärsiville. Epidemiaa tai pandemiaa nykyrokotteilla ei voiteta. Jatkuvasti vähennettyjen sairaalapaikkojen säästämiseksi tehokkaat koronalääkkeet tulisi saada markkinoille kela-korvattuina välittömästi. Tietojeni mukaan kolmannen kliinisen testivaiheen on läpäissyt ainakin neljä lääkettä. Ne tarvitsevat Euroopan lääkeviraston luvan päästäkseen myyntiin ja käyttöön.

Rokote, josta ei tullutkaan rokote?

Näin sattumalta BioNTechin rokotteen kehittäjien suoran tiedotustilaisuuden, Saksan telkkaria kun seuraan.

Kyseessä on saksanturkkilainen tutkijapariskunta.

Heidän varsinainen leipälajinsa oli ja on geenibiologiaan nojaava syöpätutkimus. Ajankohtaiseksi tulleen koronarokotteen nopean kehittämistyön rahoittivat saksalaiset veljekset. He ovat paitsi kaksosia, myös miljardöörejä.

Rokotteen esittelyinfossa Ugur Sahin ja Özlem Türeci kertoivat, että rokote pärjää 12 variantin kanssa. Tehosterokotteiden tarpeesta ei ollut silloin mitään puhetta.


Amerikkalainen lääkejätti Pfizer tuli kuvaan siinä vaiheessa, kun tarvittiin kliinisiä joukkotestauksia, sekä massatuotantoa ja maailmanlaajuista jakeluverkostoa.

Minulla on vähän sellainen kutina, että Pfizerin mukana kuvioon tuli paljon muutakin kuin tuo edellä mainittu.
Niin, sivumennen, tuosta saksanturkkilaisesta, lahjoituksilla työnsä rahoittaneesta tutkijapariskunnasta tuli parissa vuorokaudessa miljardöörejä. Silläkin on merkitystä.

is.gd/lzfLNm

https://biontech.de/de

Tähän vielä THL:n ylilääkärin povaus tulevasta: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/7e05a743-146b-4923-be29-f94216ffd81b

Se hiilidioksidi

Uutisten lukijat ja heidän tekstiensä kirjoittajat toistavat päivästä toiseen, että hiilidioksidipäästöjen pääosa koostuu fossiilisten polttoaineiden, siis lähinnä hiilen, kaasun ja muiden hiilivetyjen polttamisesta.

Väärin. Ihmiskunnan osuus kaikkineen ilmakehään tulevasta hiilidioksidista on noin 4 prosenttia. Valtaosa tulee meristä ja koko luomakunnan uloshengityksestä, jos näin asia yksinkertaistetaan.

Hiilidioksia on ilmassa hieman yli 0,04 tilavuusPROSENTTIA.
Jos teitä huvittaa, niin laskekaa, millaisesta osuudesta ilman hiilidioksidista ihmiskunta vastaa.
Jos osaaminen riittää, laskekaa sen jälkeen, millainen osuus ihmiskunnan tuottamalla hiilidioksidilla on ilman lämpötilaan, globaalisti.

Ai että ette osaa laskea? Että annatte mieluummin muiden laskea ja ottaa rahanne, jotka luovutatte ”ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun” esimerkiksi autoa tankatessanne tai asuntonne lämpölaskua maksaessanne.

P.S. Miksiköhän muuten tuo iskulause ”taisteluineen” kuulostaa niin tutulta? Ei taistelua ilman yhteistä rintamaa….

Hiilen kierto.

Uusi koronarokote tunkemassa markkinoille

Uusi ranskalais-itävaltalainen koronarokote saattaa mullistaa nykyisen rokotemarkkinan.

Kyseessä on siinä mielessä perinteinen rokote, että se valmistetaan tapetuista koronaviruksista jo laajalti mm. Kiinassa koetellun menetelmän mukaan.
Rokote käy parhaillaan läpi kolmatta kliinistä testivaihetta. Tuotantoyhtiö valmistautuu teolliseen tuotantoon.

Rokotteella saattaa olla hyviä menestymisen mahdollisuuksia epäilijöidenkin joukossa. Sen tuotannossa ei sovelleta geenibiologiaa, kuten esim. Biontech-Pfizerin valmistuksessa.

Lisäksi on osoittautunut, että nämä ns. uuden polven rokotteet vaikuttavat vain suhteellisen lyhyen ajan täydellä teholla.

Siksi meneillään on jo kolmas rokotekierros puolen vuoden jaksolla ja se on todella käsittämätöntä.

https://valneva.com/research-development/covid-19-vla2001/

Rokotteilla on eroa

Vaikka voin saada ikävyyksiä ja aiheuttaa läheisilleni ehkä pahaa mieltä, niin pakko tämä on kertoa. Olen aihetta seurannut ja parhaani mukaan tutkinutkin useiden kuukausien ajan.

Sen jälkeen, kun saksan-turkkilainen tutkijapariskunta oli saanut analysoiduksi uuden koronaviruksen genomin eli geeniperimän, rokotteen kehittäminen koronan aiheuttamaa sairautta vastaan kesti vain 48 tuntia, eli pari vuorokautta. Se oli tutkimuksen harppaus uuteen aikakauteen.


Rokote tunnetaan enimmäkseen Pfizerin nimellä. Todellisuudessa kehittäjäfirma on saksalainen BioNTech, ja sen omistavat em. tutkijat. Lääkejätti Pfizer on BioNTechin kumppani lääkkeen päätuottajana ja jakelijana.

Tutkijapariskunta kiittää osaamistaan kahta saksalaista miljardööriveljestä, jotka olivat rahoittaneet jo muutaman vuoden pariskunnan (genomi)tutkimusta syöpäsairauksissa. Veljekset ovat nyt satsauksensa saaneet takaisin moninkertaisesti.

Rokotteen nopea kehittäminen on ollut monille täysin käsittämätöntä. Tietämättömyys on aiheuttanut hirvittävän määrän vaarallisen virheellistä informaatiota mediassa ja myös ns. somessa.

Se, että rokotteen kehittäjät ovat alunperin syöpätutkijoita selittyy hyvin yksinkertaisesti.
Silloin, kun tutkija lääketieteen piirissä alkaa operoida genomitasolla, hän on ottanut tieteellisen ja teknisenkin harppauksen aivan uudelle kehitystasolle.

Periaatteessa mikä hyvänsä sairaus on silloin mahdollista ottaa ”luupin alle” hänen työvälineillään ja osaamisellaan.
Kyse on hyvin paljon rahoituksesta. Ei ole mitenkään selvää, että suuret lääketehtaat olisivat innokkaita kehittämään lääkkeen, joka veisi käyttäjät heidän tuotteeltaan.

Medialla ja myös tämän maan korkeimmilla lääkintöviranomaisilla on nyt kyllä korkea aika selittää, miksi markkinoilla olevilla rokotteilla on suuria eroja. Toinen kiinnostava aihe selvitettäväksi olisi EU-komission rooli rokotteiden ”hyvyyden” arvioinnissa ja tilaajana.