Torjuttu megaongelma: Draghi uhkaa target-tukien perimisellä euroeroa suunnitelevia maita

Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi on uutistoimisto Reutersin mukaan ensimmäistä kertaa julkisuudesssa varoittanut eurosta eroamisen kustannuksista mahdollisesti eroa suunnittelevia maita.

Kirjelmässään kahdelle italialaismepille Dragh toteaa, että eurosta eroava maa joutuu maksamaan keskuspankille täysimääräisesti kansallisen keskuspankin miinussaldon ns. target-saatavista.

Target-järjestelmän avulla keskuspankki on rahoittanut käytännössä maksukyvyttömyyteen ajautuneiden, lähinnä Etelä-Euroopan maiden ulkomaankauppaa muiden järjestelmässä olevien maiden vakuuksilla. Järjestelmä muuttui harmittomasta ”kirjeenvaihtotoiminnasta” eurojärjestelmän sisäiseksi finanssitukijärjestelmäksi sen jälkeen, kun ns. interpankkitoiminta lopahti pankkien keskinäiseen luottamuspulaan vuoden 2007 jälkeisen pankki- ja finanssikriisin yhteydessä.

Lokakuun 2016 tilanteen mukaan EKP rahoitti Italian keskuspankkia 358 miljardin euron arvosta. Target järjestelmän maksajien puolella Saksan Bundesbank on ylivoimaisesti suurin. Sen osuus keskuspankin koko target-rahoituksesta oli uutisen mukaan lokakuussa 754 miljardia euroa.

Mutta myös Suomen pankki oli lokakuussa rahoituksessa osallisena 51 miljardin rahoituspotilla.

Jos Italia lähtee eurosta, keskuspankki ryhtyy perimään siltä saataviaan. Draghin kirjeestä italialaismepeille ei käy ilmi, mitä keinoja keskuspankilla perintään on.

Mutta siitä riippumatta, saako keskuspankki Italialta euroakaan, järjestelmässä mukana olevat joutuvat edelleen rahoittamaan target-järjestelmää ja kirjaamaan kansallisen keskuspankin taseeseen rahoitusosuuttaan vastaavan menetyksen.

Sivuutettu megaongelma

Target-järjestelmään sisältyvä ongelma riskeineen on keskusteluissa torjuttu päättäväisesti. Kun pyysin vuonna 2012 target-saldoihin sisältyvästä riskeistä selvitystä Suomen Eduskunnan pankkivaltuusmiehiltä, Ben Zyskowicz kielsi niihin sisältyvän riskin vedoten juuri Euroopan keskuspankkiin:

Koska kansallisen keskuspankin TARGET 2 -saatava on saatava Euroopan keskuspankilta, ei siihen liity luottoriskiä.”

Nyt ongelma ja jättiriski on myönnetty tosiasiaksi korkeimmalta mahdollista asiantuntijataholta.

Kun tiedetään, että eurojärjestelmässä on Italian ja Kreikan ohella myös muita keskuspankin rahoittamia valtioita, johtopäätös Suomen osalta voi olla vain yksi:

Pikimiten eroon eurosta.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/zyskowicz-vastaa-target-kyselyyn

http://www.reuters.com/article/us-ecb-eurozone-idUSKBN1542KL

Kirjoittaja on Kansalaispuolue rp:n asiantuntijajäsen.

Mainokset

Venäjä-pakotteiden hinta 2015

EU:n Venäjää vastaan asettamat talouspakotteet aiheuttivat itävaltalaisen tutkimuslaitoksen WIFO-instituutin mukaan vuonna 2015 EU-maiden vientiin noin 20 miljardin euron menetyksen.

Suomen osalta viennin menetys oli noin 715,7 miljoonaa euroa. Se vastaa 7000 työpaikan menetystä.

Pakotteet ovat jatkuneet vuonna 2016. Joulukuussa niitä päätettiin jatkaa toistaiseksi 6 kuukauden ajan. Taustalla on Ukrainan konflikti, jossa konfliktin tärkeänä osapuolena oleva EU asettui USA:n kanssa yhteisrintamaan Venäjää vastaan.

7000 menetettyä työpaikkaa Suomessa pakotteiden hinta

Työpaikkojen menetys Suomessa oli viennin alenemisen johdosta noin -7000. Koko EU-alueella pakotteiden hinta työpaikkoina laskettuna oli vuonna 2015 noin -397 000.

Tutkimuslaitoksen mallilaskelmien mukaan Venäjä-sanktioiden osuus EU:n viennin alenemiseen on noin 40 prosenttia.

Alla olevassa taulukossa kaksi oikeanpuolesta saraketta ilmoittavat laskelman tarkkuusrajat.

venajasanktiot

http://www.wifo.ac.at/jart/prj3/wifo/resources/person_dokument/person_dokument.jart?publikationsid=59227&mime_type=application/pdf

 

Trumpin aikaan

Presidentti vaihtui ja hämmennys on suuri.
Avajaispuheessaan Trump ei ryhtynytkään täyttämään vallihautaa entisen Washingtonin eliitin ja uuden, vanhan eliitin välillä.

Sillä uusi eliitti väistämättä astuu osittain vanhan tilalle.
Myötäjäisinään se levittää juhlapöytään hämmentävän määrän lupauksia entisen eliitin aiheuttamien vaurioitten korjaamiseksi.
Köyhyys poistuu, työtä tulee ja terveydenhoito sivistyspalveluiden rinnalla tulee hylätyn kansanosan ulottuville. Amerikasta tulee suuri ja mahtava jälleen.

Tämä tulee mahdolliseksi, kun huomio ja voimavarat suunnataan oman maan kehittämiseen, ei muun maailman pystyssä pitämiseen.
Rapautunut infra, suljetut tehtaat, Kiinaan ja Meksikoon siirretty tuotanto palaa kotimaahan.
Eurooppa saa tulla toimeen omillaan. Kaupalliset suhteet käydään tiheällä kammalla läpi maa kerrallaan. Maailmanpoliisi palaa kotiin.

Miten tämä kaikki on mahdollista? Rahaa tarvitaan ja paljon. Muodissa olevan käsityksen mukaan raha on velkaa. Siispä USA velkaantuu tulevaisuudessa ennen näkemättömässä mitassa.

Onko FED eli keskuspankkien verkosto presidentti Trumpin takana jää nähtäväksi. Kotiutetaanko vierailla mailla olevia joukkoja kotimaan ”sisäpalvelukseen”? Se edellyttäisi mittavaa militaari-infran uusrakentamista sotateollisen kompleksin tyydyttämiseksi.
Onko Venäjä uuden USA:n liittolainen vai vastapeluri Lähi-Idän kuohuissa ja Kiinan kasvavan vaikutuksen mainingeissa?

Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. EU:n suhtautumista kuvannee osuvasti Saksan sosialidemokraattisen varakanskerin Sigmar Gabrielin kommentti presidentti Trumpin virkaanastujaispuheesta: Meidän täytyy pukeutua lämpimästi.

Julkaistu ensin Kansalaispuolueen Työhuoneessa.

Kirjoittaja on Kansalaispuolue rp:n asiantuntijajäsen.

Kansalaispuolueen ulkopolitiikka

Kansalaispuolue rp on tänään julkistanut ulko- ja Eurooppa-politiikkaa käsittelevän periaateohjelmansa. Alla ohjelmateksti kokonaisena. Väliotsikot ja lihavoinnit allekirjoittaneen.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tehtävä on turvata maamme itsenäisyys ja turvallisuus ja luoda edellytykset kansamme kaikinpuoliselle hyvinvoinnille. Nämä kansalliset etumme meidän tulee sovittaa yhteen kansakuntien yhteisten etujen ja ihanteiden kanssa.

Suomen kohtalot ovat kytkeytyneet erottamattomasti kansainvälisiin tapahtumiin. Napoleonin sodat 1800-luvun alussa johtivat siihen, että Suomen vuosisatainen valtioyhteys Ruotsiin katkesi ja maamme liitettiin autonomiseksi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tämä antoi vahvan sysäyksen omaehtoiselle Suomen kansallisen kulttuurin, yhteiskuntaelämän ja talouden kehitykselle ja loi pohjaa maamme valtiolliselle itsenäisyydelle. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous avasivat tien Suomen itsenäistymiselle.

Toisen maailmansodan yhteydessä Suomen itsenäisyys joutui kovalle koetukselle, mutta se kesti. Sotien jälkeen Suomi jätettiin Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Taitavalla ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan Suomi kykeni vahvistamaan itsenäisyyttään, avaamaan läheiset yhteistyösuhteet myös länsimaiden kanssa ja luomaan itselleen arvostetun puolueettomuuspolitiikan. Kylmän sodan kauden päättyessä Suomi liittyi Euroopan unioniin ja luopui siten osasta valtiollista itsenäisyyttään. Unionilla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka täydentää jäsenvaltioiden kansallista politiikkaa.

EU:n turvallisuuspolitiikan riskit

Osallistuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan saattaa vahingoittaa Suomen etuja, ellemme ole valppaina sen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Jäsenyys euroalueessa kavensi ratkaisevalla tavalla maamme taloudellista itsenäisyyttä, ja se uhkaa myös jäljellä olevaa valtiollista itsenäisyyttämme.

Euroopan unionin yhteisen kauppapolitiikan kautta Suomi on ollut mukana globalisaatiossa, maailmanlaajuisen vapaakaupan kehittämisessä. Kehityspolitiikassa toimivalta on jaettu unionin ja jäsenmaiden kesken. Suomen tulee toteuttaa tehokkaasti kansallista kehityspolitiikkaansa ja osallistua aktiivisesti EU:n yhteisen politiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Euroopassa ja koko maailmassa on käynnistynyt syvällekäyvä muutos. Ylikansallinen yhdentyminen ja globalisaatio ovat synnyttäneet vaikeita ongelmia. Toisaalta ne ovat siirtäneet valtaa markkinavoimille ja ylikansalliseen päätöksentekoon tavalla, jota kansalaiset eivät voi hyväksyä. Kansallisvaltioissa ja EU:ssa eliitti on harjoittanut ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikkaa, jota suuri osa kansalaisista ei hyväksy.

Meillä tämä on näkynyt pyrkimyksenä murtaa Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, vaikka kansan laaja enemmistö haluaaa säilyttää maamme puoluettomuusaseman. Eurooppapolitiikassa on toteutettu suomalaisten vierastamaa federalistista linjaa. Euroalueeseen Suomi vietiin kansan tahdon ja jopa perustuslain vastaisesti.

On tullut aika palauttaa päätösvaltaa kansallisvaltioille ja vahvistaa kansanvaltaisuutta niiden sisäisessä päätöksenteossa. Suomen Eurooppa-politiikan suuntaa on muutettava. Maamme tulee yhdistää voimansa niiden jäsenmaiden kanssa, jotka haluavat palauttaa päätösvaltaa jäsenvaltioille ja estää unionia puuttumasta liiaksi jäsenmaiden asioihin.

Eurosta eroon, puolueettomuus varmistettava

Suomen tulee vaikuttaa euroalueen hallituksi purkamiseksi siten, että kaikki jäsenmaat tai ainakin jotkut niistä ottavat euron rinnalla uudelleen käyttöön kansallisen valuutan. Suomen oma euroero tulee toteuttaa mahdollisimman pian. Jos Britannian eroaminen Euroopan unionista johtaa siihen, että myös Tanska ja Ruotsi eroavat, Suomen tulee tehdä samoin ja muodostaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Pohjolan yhteisö.

Suomen tulee vaikuttaa siihen, että Euroopan unionista ei kehity sotilasliittoa eikä sotilaallista suurvaltaa. EU:n tulee vahvistaa asemaansa maailman johtavana voimana ihmiskuntapolitiikassa – kehitys-, kauppa-, ympäristö- ja ihmisoikeuspolitiikassa. EU:n tulee vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä sekä alueellisella että maailmanlaajuisella tasolla.

Hallitsemattomasta globalisaatiosta on siirryttävä globalisaation hallintaan ja kestävän kehityksen tehokkaaseen edistämiseen erityisesti YK-järjestelmää kehittämällä. YK on syytä palauttaa siihen keskeiseen asemaan Suomen ulkopolitiikassa, mikä sillä oli ennen EU-jäsenyyttä.

Euroopan unioni on tärkeä osa kehittymässä olevaa moninapaista maailmanjärjestystä, jossa nousevat talousmahdit ja niiden väliset liittoutumat haastavat länsimaat sekä taloudellisesti, poliittisesti että sotilaallisesti. Suomen on omalla politiikallaan rakennettava sopimusvaraista ja normipohjaista kansainvälistä yhteisöä ja sen instituutioita. Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että Euroopan Unionin, Yhdysvaltain ja Venäjän kesken päästään etupiiri-, voima- ja pakotepolitiikasta taas rauhanomaiseen rinnakkaineloon ja kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön.

Suomen tulee selkiinnyttää asemansa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana, joka ei uhkaa muiden maiden turvallisuutta. Suomalaisten sotilaiden ei tule osallistua taistelutoimintaan ulkomailla. Suomen ei tule sallia oman alueensa käyttämistä toimintaan, joka uhkaisi muiden maiden turvallisuutta. Suomen tulee ylläpitää tiivistä kahdenvälistä yhteyttä erityisesti naapurimaidensa ja johtavien suurvaltojen kanssa.

Uudessakin Euroopassa Suomen on säilytettävä puolueettomuuspolitiikkansa ydin, sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen uskottava puolustus. Maamme tulee edistää vakautta ja turvallisuutta lähialueillamme, Euroopassa ja koko maailmassa. Kehittäessään kauppaa ja taloudellista yhteistyötä muiden maiden kanssa Suomen tulee hyödyntää arvostettua asemaansa puolueettomana Pohjoismana.

Kansalaispuolue julkisti maahanmuutto-ohjelman

Kansalaispuolue rp. on julkistanut maahanmuuttoa ja pakolaisuutta käsittelevän ohjelman. Alla ohjelman teksti kokonaisuudessaan. Väliotsikot allekirjoittaneen.

Maahanmuuttoa ei säätele kukaan eikä mikään

Euroopan unioni ja Suomi ovat hoitaneet vuonna 2015 kärjistynyttä Euroopan pakolais- ja siirtolaisuusongelmaa hyvin heikosti. Komissio ja Suomen hallitus eivät tarttuneet ehdotuksiin EU-maihin suuntautuneen maahanmuuton hillitsemiseksi. Aluksi keskityttiin toimenpiteisiin, jotka itse asiassa helpottivat ja edistivät muuttoliikettä. Vasta kun yli miljoona maahanmuuttajaa oli tullut EU-alueelle, muuttoliikettä ryhdyttiin hillitsemään.

Rajatarkastukset tarpeen

Suomen olisi tullut vuoden 2015 syksyllä palauttaa osittaiset rajatarkastukset, kuten Itävalta ja Saksa olivat jo tehneet. Tämän sijaan hallitus perusti järjestelykeskuksen, jonka kautta maahanmuuttajia ryhdyttiin ohjaamaan eri puolille maata. Tilanne rauhoittui vasta sen jälkeen kun aluksi Tanska ja pian sen jälkeen Ruotsi palauttivat tarkastukset.

Suomeen ehti tulla yli 30 000 maahanmuuttajaa, joista useimmilla ei ole oikeutta turvapaikan saamiseen. Vain neljään EU-maahan tuli suhteellisesti laskien enemmän maahanmuuttajia kuin Suomeen. Tästä huolimatta Suomi on ottanut vastaan suhteellisesti eniten komission kiintiöimiä turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta.

Maahanmuuttopaineisiin vastattava ongelman alkulähteillä

Suomen tulee vaikuttaa maahanmuuttoon sekä YK:n, EU:n että kansallisella tasolla. Väestönkasvu, ilmastonmuutos, köyhyys ja sotilaalliset kriisit ovat synnyttäneet ennen näkemättömän laajoja muuttoliikkeitä sekä maiden sisällä että yli valtiollisten rajojen. Ennusteiden mukaan ne ovat entisestään voimistumassa. Hallitsemattomat muuttoliikkeet aiheuttavat voimakkaita ristiriitoja ja usein pahoja ongelmia. Niitä on pyrittävä hillitsemään ennen muuta YK-järjestelmän puitteissa. Myös EU on tässä Suomelle hyvä vaikutuskanava. Sotilaallisissa kriiseissä osapuolten on kannettava oma vastuunsa syntyvistä pakolaisongelmista.

Pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen liittyvät kansainväliset sopimukset tulee uudistaa nykyoloja vastaaviksi. YK:ssa hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita on edistettävä tehokkaasti. On keskityttävä olojen parantamiseen ennen muuta niillä alueilla, joilta ihmiset lähtevät liikkeelle nälän ja köyhyyden vuoksi. Tällä toiminnalla tulee olla keskeinen sija Suomen harjoittamassa kehitysyhteistyössä. Suomen tulee nopeasti kohottaa kehitysyhteistyömäärärahojensa BKT-osuus 0.7 %:iin.

Suomi voi vaikuttaa

Sotilaallisten kriisien ratkaisemiseksi ja väkivaltaisuuksien lopettamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Suomen on astuttava eturiviin konfliktien ennalta ehkäisemisessä ja niiden ratkaisemisessa. EU:n ja jäsenmaiden tulee puuttua tehokkaasti muuttoliikkeen alkusyihin, väkivaltaan ja köyhyyteen. Pakolaisia ja siirtolaisia on autettava ensi sijassa lähellä heidän asuinseutujaan, jotta kotiinpaluu olisi myöhemmin helposti toteutettavissa. EU:n on huolehdittava pakolaisleireillä asuvien ihmisten hyvinvoinnista: turvallisuudesta, hyvästä ravinnosta, terveydenhuollosta ja lasten kouluttamisesta. Eurooppaan pyrkiville on luotava yhteistyössä naapurimaiden ja YK:n pakolaisjärjestön kanssa hyvin hoidettuja uusia leirejä, joilla selvitetään oikeudet turvapaikkaan ja joilta paikan saaneita otetaan vastaan kiintiöpakolaisina.

Yhteiset säännöt ja rajavalvonta

Kaikkien EU-maiden on avattava YK-järjestelmän mukainen kansallinen pakolaiskiintiö. EU:ssa on pidettävä voimassa Dublinin sopimus, jonka mukaan turvapaikkaa on haettava siinä maassa, johon ensimmäisenä saavutaan. Tämän toteuttamiseksi jäsenmaiden on valvottava omia ulkorajojaan. EU:n ulkorajoilla olevia jäsenmaita on tuettava tehokkaan rajavalvonnan toteuttamiseksi. Jäsenmaiden tulee voida itse päättää, ottavatko ne vastaan muiden maiden kautta EU:n alueelle tulleita maahanmuuttajia. Suomen tulee huolehtia siitä, että maahanmuuttopolitiikka säilyy omissa käsissämme ja että tarvittavat päätökset perustuvat kansallisen itsemääräämisoikeutemme kunnioittamiseen. Maahanmuuttajien etuudet on pidettävä samalla tasolla muiden EU-maiden kanssa. Rajavalvonta on tarvittaessa nopeasti palautettava.

Unionissa on luotava järjestelmä, jonka puitteissa otetaan vastaan työhön pyrkiviä maahanmuuttajia. Lähtökohtana tulee olla työvoiman tarve ja osaamisen monipuolistaminen. Työvoiman liikkuvuutta EU:n jäsenmaiden välillä tulee voida tarvittaessa rajoittaa. Ulkomaisen työvoiman palkkauksessa on noudatettava jäsenmaan lakeja ja työehtosopimuksia.

Maahan tulleiden turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ja kielteisen päätöksen saaneet poistettava maasta nopeasti. Lainvoimaisen päätöksen toimeenpanon haittaamista tai estämistä ei tule hyväksyä. Suomen pakolaiskiintiö on asetettava tasolle, joka vastaa EU-maiden suhteellista keskitasoa. Suomen tulee edistää työperäistä maahanmuuttoa erityisesti sellaisista maista ja sellaisilta alueilta, joilta tulevilla on hyvät edellytykset kotoutua ja työllistyä pysyvästi. Suomalaisten paluumuuttoa on edistettävä.

Paavo Väyrynen: Kansalaispuolue on erilainen

Kansalaispuolueen tultua merkityksi puoluerekisteriin on syntynyt julkista keskustelua, joka osoittaa, että sen erityisluonnetta on tarpeen edelleen valottaa. Kansalaispuolue on aivan erilainen kuin kaikki muut suomalaiset puolueet. Sillä on joitakin samoja piirteitä kuin Britannian konservatiivisella puolueella ja Italian Viiden tähden liikkeellä.

1.

Muiden suomalaisten puolueiden toiminta perustuu joukkojäsenyyteen. Puolue päättää, ketkä se hyväksyy jäsenekseen. Puolue voi halutessaan erottaa jäsenen. Jäsenillä on velvoite tukea jäsenmaksun muodossa puoluetta, mutta he saavat tälle hyvin vähän vastinetta. Jäsen voi yrittää vaikuttaa puolueen politiikkaan osallistumalla paikallisyhdistyksen toimintaan, mutta hänen äänensä hukkuu moniportaiseen puoluekoneistoon.

Kansalaispuolue perustuu suoraan demokratiaan. Kun puolueen toiminta on päässyt täyteen vauhtiin, sen varsinaisia jäseniä ovat eduskunnan ja Euroopan parlamentin jäsenet, jotka ovat saaneet valtakirjan suoraan kansalta ja jotka vastaavat toiminnastaan suoraan äänestäjilleen. Heidän lisäkseen jäsenenä voivat toimia entiset parlamentaarikot ja puoluehallituksen hyväksymät asiantuntijajäsenet.

Jokainen suomalainen voi halutessaan liittyä Kansalaispuolueen kannattajajäseneksi. Heiltä ei peritä jäsenmaksua. He voivat pitää suoraa yhteyttä puolueen johtoon sähköpostin välityksellä ja osallistua puolueen järjestämiin tilaisuuksiin. Heillä on myös oikeus olla mukana asettamassa puolueen ehdokkaita valtiollisiin vaaleihin. Sama koskee maakuntavaaleja, jos puolue päättää osallistua niihin.

Kansalaispuolueen kannattajajäsenillä on suuremmat vaikutusmahdollisuudet kuin muiden puolueiden jäsenillä.

2.

Muut suomalaiset puolueet ovat eksklusiivisia. Ne erottelevat ihmisiä meihin ja muihin. Ne pitävät muita puolueita kilpailijoinaan ja ajoittain jopa vihollisinaan. Niiden säännöissä on yleensä määräys, että jäsen ei voi olla jäsenenä muussa puolueessa.

Kansalaispuolue on inklusiivinen, ihmisiä yhteen kokoava liike. Mukaan voivat tulla kaikki suomalaiset, myös muiden puolueiden jäsenet. Kun Kansalaispuolue ei ole puolue sanan tavanomaisessa merkityksessä, sen toiminnassa mukana olevien ei ole tarpeen erota muusta puolueesta. Tavoitteidensa edistämiseksi Kansalaispuolue pyrkii kumppanuuteen muiden puolueiden kanssa.

3.

Kansalaispuolue keskittyy ajamaan sellaisia Suomen tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavia asioita, jotka eivät saa riittävää vastakaikua muissa puolueissa. Tärkeimmät tavoitteemme ovat: Suomen itsenäisyyden puolustaminen ja siihen liittyen maamme eroaminen euroalueesta, Suomen pysyttäytyminen sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana, hallittu maahanmuuttopolitiikka ja siirtyminen keskittävästä metropolipolitiikasta koko maan tasapuoliseen kehittämiseen.

Kansalaispuolueen ohjelmatyö on käynnissä ja ensimmäiset ohjelmat julkaistaan ensi vuoden alussa.

Puolueen vaikutusvalta riippuu siitä, kuinka laajan kannatuksen se saa. Pelkällä olemassaolollaan se kuitenkin tervehdyttää Suomen poliittista elämää, kun muut puolueet joutuvat kilpailemaan sen kanssa kansan kannatuksesta.

Paavo Väyrynen

Blogi on julkaistu aikaisemmin Kansalaispuolueen ja Uuden Suomen blogeina.

Väyrynen toivoo Trumpilta ”Big Deal” -yhteistyötä Venäjän kanssa

Donald Trumpin suuri sopimus – ”Big Deal” – voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteistyön tielle Venäjän kanssa. Yhdessä ne voivat rakentaa vastapainoa globaaleille kilpailijoille. Suomelle olisi suuri helpotus, jos suurvaltasuhteet alkaisivat jälleen lientyä. Tämän hyväksi kannattaa tehdä työtä, toteaa europarlamentaarikko Paavo Väyrynen blogissaan. Seuraavassa teksti kokonaisuudessaan.

Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on suurten kauppojen ja sopimusten mies. Kansainvälisessä politiikassa hän saattaa tavoitella jotakin samankaltaista kuin Ronald Reagan aikoinaan.

Voidaan sanoa, että Ronald Reagan lopetti kylmän sodan kauden. Hän käynnisti niin mittavan asevarustelun, että talousvaikeuksista kärsineellä Neuvostoliitolla ei ollut varaa vastata siihen. Tämä myötävaikutti historiallisten aseriisuntasopimusten solmimiseen ja lopulta myös Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamiseen.

Kylmän sodan kauden päätyttyä käynnistyi globalisaatio, jonka ansiosta monet entiset kehitysmaat ovat vaurastuneet ja haastavat nyt Yhdysvaltain taloudellisen johtoaseman. Jotkut niistä haastavat myös Yhdysvaltain poliittista ja ajan oloon jopa sotilaallista johtajuutta. Yhdysvalloissa koetaan, että globalisaatio on vahingoittanut maan taloutta ja työllisyyttä.

Euroopassa käynnistyi EU:n laajentuminen ja sen kehittyminen ylikansalliseksi liittovaltioksi. Unioniin liittyneissä Baltian maissa ja myös useissa Varsovan liiton entisissä jäsenmaissa on historiallisista syistä vallalla hyvin kielteinen suhtautuminen Venäjää kohtaan. Tämä on vaikuttanut kielteisesti koko EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin.

Vuoden 2008 lopulla käynnistetty itäisen kumppanuuden ohjelma on geopoliittinen hanke, jolla kaikki entiset neuvostotasavallat Venäjää lukuun ottamatta on pyritty vetämään EU:n vaikutuspiiriin. Tämä on vaikuttanut Ukrainan kriisin puhkeamiseen ja vastakkainasetteluun EU:n ja Venäjän välillä.

Yhdysvallat ja Nato ovat omalta osaltaan vahvistaneet kahtiajakoa. Bukarestin huippukokouksessa keväällä 2008 hyväksyttiin periaatteessa Georgian ja Ukrainan jäsenyys.

Georgiassa oli jäätynyt konflikti, joka oli syntynyt kahden sisällissodan seurauksena, kun Abhaasia ja Etelä-Ossetia olivat irrottautuneet emämaasta. Etelä-Ossetiassa oli pääosin venäläisistä koottu kansainvälinen rauhanturvajoukko. Elokuun 7. päivänä Georgian joukot ylittivät rajan ja kävivät rauhanturvaajien kimppuun. Venäjän armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja valtasi osan Georgiaa. Myöhemmin venäläisjoukot vetäytyivät, ja palattiin aikaisempaan tilanteeseen.

Ukrainassa, Krimin niemimaalla, oli Venäjän elintärkeitä tukikohtia, joiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta oli maiden välinen sopimus. Venäjä ilmoitti Wikileaksin paljastamien tietojen mukaan ilmoitti Yhdysvalloille, että se joutuu ottamaan haltuunsa Krimin niemimaan, jos Ukrainaa ryhdytään liittämään Natoon.

Ukrainan sisäinen kiista EU:n kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta johti vallanvaihdokseen, jota jotkut länsimaat Yhdysvaltain johdolla tukivat. Kiovan uudet  vallanpitäjät ilmoittivat Ukrainan liittyvän Natoon ja määräsivät ukrainan kielen maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Sen jälkeiset tapahtumat jo tiedämme.

Länsimaiden ja Venäjän vastakkainasettelu tiukkoine pakotteineen on ajanut Venäjää yhä tiiviimpään yhteistyöhön nousevien BRICS-maiden – varsinkin Kiinan ja Intian – kanssa.

Länsimaiden kannalta katsoen tässä ei ole mitään järkeä. Ne ovat pyrkineet ulottamaan omaa geopoliittista reviiriään alueille, jotka ovat elintärkeitä Venäjälle, mutta joilla ei ole niiden kannalta katsoen olennaista merkitystä. Tämä on osaltaan synnyttänyt vastakkainasettelun, joka ajaa Venäjää tiiviiseen yhteistyöhön niiden kanssa, jotka haastavat länsimaiden globaalia johtoasemaa taloudellisesti, poliittisesti ja ajan oloon jopa sotilaallisesti.

Donald Trumpin suuri sopimus – ”Big Deal” – voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteistyön tielle Venäjän kanssa. Yhdessä ne voivat rakentaa vastapainoa globaaleille kilpailijoille.

Suomelle olisi suuri helpotus, jos suurvaltasuhteet alkaisivat jälleen lientyä. Tämän hyväksi kannattaa tehdä työtä.