Malediivien peittyminen mereen peruutettu

Aikaisemmin näillä palstoilla olemme kertoneet, että kansalaisjärjestö Ilmastofoorumi ry on pyytänyt Yleisradiota korjaamaan kirjeenvaihtajansa perättömän uutisoinnin Malediivien tilanteesta. Sen mukaan saarivaltiota uhkaa ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu siinä mitassa, että saaria on tyhjennetty asukkaista.

YLEn vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ei nähnyt aihetta korjaukselle. Ilmastofoorumi ry on pyytänyt Julkisen sanan neuvostoa tutkimaan asian.

Ilmastofoorumin piirissä on vuosia seurattu keskusteluja merten pinnan kohoamisesta. Tiedämme moninaisten tutkimusten perusteella, että valtamerten pinnan kohoamisvauhdissa ei ole tapahtunut viime vuosikymmeninä merkittäviä muutoksia. Tässä yhden satelliittimittaukseen perustuvan tutkimuksen tulos. Ja tässä pikakurssi problematiikkaan.

Malediivien aikaisempi presidentti tunnettiin vilkkaasta esiintymisestään kaikkialla, missä puhuttiin ilmastosta ja etenkin ns. ilmaston suojeluun jaettavista varoista.

Nykyinen presidentti Mohamed Waheed Hassan Manik on hieman eri linjoilla. Tuoreehkon uutisen mukaan hän ei ole edeltäjänsä linjoilla myöskään tässä vajoamisasiassa. Presidentin mukaan atollisaarten suurimmat ongelmat ovat eroosio ja vesi-ja jätehuolto, ei merenpinnan kohoaminen.

Jokohan YLEn olisi aika oikaista virheelliset väitteensä?

Merenpinnan ”katastrofaalisesta” kohoamisesta

Otsikon aihepiiri kuuluu eräänä pelottavimmista niihin uhkakuviin, joita Suomessakin on 80-luvulta lähtien maalailtu ilmaston  muutoksiin liittyen. Pointti ei niinkään ole siinä, että sääolosuhteet ovat vuosisatojen aikana muuttuneet merkittävästi ja pakottaneet ihmiset sopeutumaan tai sitten etsimään suotuisimpaa elinympäristöä.

Ei, pointti on ihmisen syyllisyys, se että itse aiheutamme katastrofin, joka lisäksi käy päällemme nopeutuvalla vauhdilla. Tästä tehdään edelleen johtopäätös, jonka mukaan ilmaston muutosten tarkoittama uhka pitää torjua. Lisääntyvä paine suuntautuu länsimaiseen elämäntapaan, joka pitkälti on rakentunut fossiilisten energialähteiden valjastamiseen talousjärjestelmämme perustalta. Jos siis pienennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vähennämme ilmastokatastrofia ja myös merenpinnan nousua.

Näin hiilidioksidi lisääntyy:

Ja näin on lämpötila muuttunut vuoden 1997 jälkeen:

Merenpinnan nousu ei ole uusi juttu. Hiljalleen merten pinta kohoaa sen myötä, että jääkauden aikana muodostunut jäämassa sulaa. Jo vuosikymmenet mittauksin todettu merenpinnan nousuvauhti on ollut noin 3 millimetriä vuodessa. Toisin kuin ehkä moni uskoo median monotonisessa paahteessa, nousuvauhdissa ei ole viime vuosina tapahtunut muutosta ylöspäin, ei vaikka pohjoisen Jäämeren jääpeite on viime vuosina supistunut ja vaikka kohu-uutiset kertovat milloin minkäkin alueen jäätiköiden sulamisesta, oikein tai väärin. Luettelon luonteisesti vain pari huomiota:

• Pohjoiset jäät ovat todella kesäkaudella vähentyneet 2000-luvulla. Mutta tämä ei ole ensimmäinen kerta, niin tapahtui myös 30-luvulla ja niin on tapahtunut myös keskiajalla, jolloin Grönlantia voimaperäisesti asutettiin.
• Himalajan jäätiköt ovat nekin supistuneet 2000-luvulla, mutta viime vuosina jääpeite on jälleen vahvistunut.
• Etelänapamantereen länsi/luoteisosissa jääpeite on supistunut, mutta keskimäärin jääpeite on mantereella kasvanut. Kun Antarktis on ylivertaisesti suurin jäävarasto, sen jääpeitteen tilanne määrittää pitkälti maapallon valtamerten tason muutokset.
• Myös Grönlannilla on merkitystä, sielläkin on paljon jäätä. Sen sijaan pohjoisten merialueitten jään muutokset eivät vaikuta merenpintaan, koska jää kelluu.

Keskustelua hämmentää ja johtaa ehkä harhaankin se, että merenpinnan nousuun lasketaan tietämättömyyden tai tarkoituksenmukaisuuden vuoksi myös maakamaran alenemisesta aiheutuva merenpinnan suhteellinen muutos. Tämä vaikuttaa esimerkiksi Bangladeshin yhteyteen liitetyissä tulvaskenarioissa.

Merenpohjan ja maankamaran pinnan taso ei ole vakio. Se muuttuu sekä maapallon sisäisten massavoimien, että jääkauden jälkeisen maankamaran nousun vaikutuksesta. Näin ollen myös Grönlannin mittava jääpeitteen hupeneminen lisäisi maanpinnan nousua pohjoisilla alueilla. Nettovaikutuksesta merenpinnan korkeuteen ei ole mahdollista sanoa mitään täsmällistä. Maapallo ei ole muodoltaan tasaisen pyöreä vaan ryppyinen, navoiltaan vähän litistynyt rusina.

Perustietoa merenpinnan kohoamisesta täällä. Olen tarkastelun kirjoittanut runsaat kaksi vuotta sitten, kun Kööpenhaminan ilmastokokouksen edellä kampanjointi oli kiivaimmillaan myös merenpinnan kohoamisen merkeissä.

Allaolevassa kuvassa satelliittiseurantaan perustuva mittaustieto valtameren pinnan keskimääräisestä muutoksesta.

Oheinen kuva kertoo olennaisimman merenpinnan todellisesta liikkeestä kahden viime vuosikymmenen aikana.

Allaolevassa kuvassa tilanne alueittain. Lähde kuten yllä http://sealevel.colorado.edu/

Lisää historiallista perspektiiviä tarkasteluun löytyy täältä.