Sirkku Salmi Sammatissa

Miinan mökki on Elias Lönnrotin veljen tyttären taannoinen asunto kauniissa Sammatissa.
Lönnrotin syntymäkoti vain kivenheiton päässä. Lahnajärvelle on 10 minuutin ajomatka.

Kulttuurimatkan kohde Suomessa parhaimillaan. Suosittelen ankarasti!

Hyvää juhannusta!

Kiitos lukijoilleni epäsäännöllisesti aikaan saamieni juttujen seuraamisesta! Aiheita olisi, mutta työstähän se kirjoittaminen käy vallankin pahasti eläköityneelle.

Kaksi isoa teemaa askarruttaa edelleen siinä määrin, että jonkinlaista artikkelin tynkää uskallan lupailla:

Missä EU elvytyksineen, siinä koko joukko asioita pohdittavaksi. Eikä ole koronakaan vain korona.

Koronan avulla tai sen vuoksi valtio on rynninyt yhteiskuntien tahtipuikkoihin sellaisella voimalla, ettei vastaavaa ole taidettu kokea sitten toisen maailmansodan.

Katsotaan, sanoi lääkäri kauan ennen, kuin jostain sotesta oli edes kuultu puhuttavankaan.

BioNTech ja Siemens yhteistyöhön

Tuoreen uutisen mukaan saksalainen rokotekehittäjä BioNTech ja Siemens ovat tehneet maailmanlaajuisen yhteistyösopimuksen rokotteen valmistusprosessin kaikinpuolisesta kehittämisestä.
Tavoitteena on aluksi saada ”omiin käsiin” puolet rokotetuotannosta. BioNTechin Comirnaty-rokote tunnetaan parhaiten lääkejätti Pfizerin nimestä. Se johtuu siitä, että yritysten kesken on voimassa yhteistyösopimus, jossa Pfizer on tuottanut pääosan BioNTechin rokotteesta tehtaillaan Belgian Puursissa.

BioNTechin tieteellis-teknologista kehitystyötä Siemensin kanssa on jo testattu yhtiön Saksan tehtaalla Marburgissa.
Rokotteen valmistus teollisesti ei ole ihan yksinkertaista. Työvaiheita tuotannossa on noin 50 000, joten Siemensin monialaosaamisen valjastaminen yhteistyöhön on kauaskantoinen ratkaisu.

BioNTechin suurimmat osakkeenomistajat ovat rokotteen kehittäjäpariskuntaa vuosia rahoittaneet saksalaiset monimiljardöörikaksoset. Heidän osuutensa jää hieman alle 50 prosentin. Yhdessä yhtiön perustajapariskunnan kanssa heillä on ehdoton osake-enemmistö BioNTechissa.

BioNTechin perustajien ja rokotteen kehittäjien nimet jäävät yleensä manitsematta, ehkä niiden tietynlaisen ”vaikeuden” vuoksi.
He ovat Ugur Sahin ja hänen puolisonsa Özlem Türeci, saksanturkkilaisia syöpätutkijoita molemmat.

Rokotteilla on eroa

Vaikka voin saada ikävyyksiä ja aiheuttaa läheisilleni ehkä pahaa mieltä, niin pakko tämä on kertoa. Olen aihetta seurannut ja parhaani mukaan tutkinutkin useiden kuukausien ajan.

Sen jälkeen, kun saksan-turkkilainen tutkijapariskunta oli saanut analysoiduksi uuden koronaviruksen genomin eli geeniperimän, rokotteen kehittäminen koronan aiheuttamaa sairautta vastaan kesti vain 48 tuntia, eli pari vuorokautta. Se oli tutkimuksen harppaus uuteen aikakauteen.


Rokote tunnetaan enimmäkseen Pfizerin nimellä. Todellisuudessa kehittäjäfirma on saksalainen BioNTech, ja sen omistavat em. tutkijat. Lääkejätti Pfizer on BioNTechin kumppani lääkkeen päätuottajana ja jakelijana.

Tutkijapariskunta kiittää osaamistaan kahta saksalaista miljardööriveljestä, jotka olivat rahoittaneet jo muutaman vuoden pariskunnan (genomi)tutkimusta syöpäsairauksissa. Veljekset ovat nyt satsauksensa saaneet takaisin moninkertaisesti.

Rokotteen nopea kehittäminen on ollut monille täysin käsittämätöntä. Tietämättömyys on aiheuttanut hirvittävän määrän vaarallisen virheellistä informaatiota mediassa ja myös ns. somessa.

Se, että rokotteen kehittäjät ovat alunperin syöpätutkijoita selittyy hyvin yksinkertaisesti.
Silloin, kun tutkija lääketieteen piirissä alkaa operoida genomitasolla, hän on ottanut tieteellisen ja teknisenkin harppauksen aivan uudelle kehitystasolle.

Periaatteessa mikä hyvänsä sairaus on silloin mahdollista ottaa ”luupin alle” hänen työvälineillään ja osaamisellaan.
Kyse on hyvin paljon rahoituksesta. Ei ole mitenkään selvää, että suuret lääketehtaat olisivat innokkaita kehittämään lääkkeen, joka veisi käyttäjät heidän tuotteeltaan.

Medialla ja myös tämän maan korkeimmilla lääkintöviranomaisilla on nyt kyllä korkea aika selittää, miksi markkinoilla olevilla rokotteilla on suuria eroja. Toinen kiinnostava aihe selvitettäväksi olisi EU-komission rooli rokotteiden ”hyvyyden” arvioinnissa ja tilaajana.

Keskuspankki ei voi mennä nurin?

Euroopan keskuspankki EKP ei pankin pääjohtajan Christine Lagarden mukaan voi mennä nurin eikä se myöskään voi ajautua maksukyvyttömyyteen. Tämä pätee hänen mukaansa siinäkin tilanteessa, että pankki kärsisi lainoitusbisneksessä biljoonaluokkaa olevia tappioita.

Lagarde viittaa tässä ilmeisesti EU- komission suunnitelmaan, jonka mukaan se aloittaisi koronaelvytyksen rahoittamiseksi myös toiminnan kansainvälisillä rahamarkkinoilla lainan ottajana ja lainoittajana.

Tähän asti komissio on myöntänyt lähinnä avustusluontoisia tukiluottoja jäsenmaille tai lähialueyhteistyön kumppaneille.

Keskuspankki on puolestaan itsenäisesti vuoden 2015 jälkeen rahoittanut EU:n jäsenvaltioita lainoituksella noin 3 biljoonan euron arvosta.

Lagarde esitti näkemyksensä keskuspankin kaikkivoipaisuudesta europarlamentin talous- ja valuuttajaoston kuulemistilaisuudessa muutama päivä sitten.

Moderni rahateoria jytää?

Pääjohtaja perustelee keskuspankin vakautta sillä, että EKP on euroalueella ainoa keskuspankkirahaa eli euroja ”painava” instanssi. Rahaa tehdään, kun sitä tarvitaan.

Uuden rahan enimmäismäärällä ei keskuspankin viime vuosien toiminnassa ole nähty mitään pankin vakavaraisuuteen liittyvää ongelmaa.

Tämän vuoksi myöskään finanssibisneksessä mahdollisesti koettavat menetykset eivät pankkia huolestuta: rahaa tehdään tarpeen mukaan lisää.

Keskuspankin roolissa on kuitenkin finanssikriisin jälkeisinä vuosina tapahtunut eurosysteemissä merkittävä muutos.

Pankin sääntöjen mukaan pankki on toiminnassaan valtioista riippumaton ja sen päätehtävä on harjoittaa vakaata raha- ja finanssipolitiikkaa.

Käytännössä pankki on toiminut lähinnä itse asettamansa inflaatiorajan vartijana. Keskuspankkirahan korkoa on säädetty inflaation ylläpitämiseksi käytännössä vuosia alemmaksi. Viimeisin kehitys on tuonut tullessaan miinusmerkkisen lainakoron.

Toimenpiteistä huolimatta virallinen euroinflaatio on pysynyt vain vaivoin plusmerkkisenä. Kuluttajatasolla niin sanottu koettu inflaatio voi nousta useamman prosentin tasolle.

Tällä hetkellä keskuspankin riippumattomuus on muisto paperilla vain. Pankin ilmoittama runsaan 7 miljardin omapääoma on pankin operaatioihin nähden lapsellisen vähäinen.

Lisäksi se koostuu kokonaan EU-maiden keskuspankkien rahoitusosuuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiot on sidottu vastaamaan pankin sitoumuksista rahoitusosuutensa suuruisella osuudella.

Lisäksi taloudellisesti vakaimmat valtiot rahoittavat eurosysteemin target-järjestelmän kautta heikoimpien ja syvimmin velkaantuneiden jäsenvaltioiden ulkomaankaupan ja maksuliikenteen toiminnan. Myös keskuspankki käyttää target-järjestelmän rahoitusta operaatioissaan.

Unohdettu riski

Koronapandemiaan liittyvä mittava lisävelkaantuminen, EU-komission toiminnan laajeneminen finanssimarkkinoille ja keskuspankin roolin muuttuminen avoimesti määrättyjä jäsenvaltioita, rahalaitoksia ja yrityksiä rahoittavaksi raha-automaatiksi asettaa eurojärjestelmän ennen kokemattoman riskin kohteeksi.

Keskuspankin noudattama rahateoria on lähisukulainen ns. Modernin rahateorian kanssa. Teoria ei tunne enää arvon käsitettä ja toimii käytännössä kuin vitsissä, jossa rahaa otetaan seinästä.

Ajattelutapa ei ole Euroopan keskuspankin luoma. Vastaavaa menettelyä on noudattanut myös Yhdysvaltojen FED, Kiinan valtion keskuspankki ja Japani. Kun valtioiden välinen raha- ja tavarakauppa käytännössä määrittää eri valuutta-alueiden rahan reaalisen arvon, vaarana on globaalissa kilpailussa alakynteen jäävän valuutan arvon romahtaminen ja hallitsematon inflaatio.

Se tarkoittaisi myös nopeaa varallisuuden ja omaisuuksien uusjakoa koko valuutta-alueella.

Lagarde ei nähtävästi vielä ole ennättänyt opinnoissaan niin pitkälle, että tajuaisi rahan syvimmän olemuksen.

Raha on rahaa systeemissä, jossa se lainsäädännön ja asianmukaisten instituutioiden toiminnan perusteella on rahaa. Toisin sanoen, vaikka keskuspankki voi luoda, lainata ja laskea liikeelle uutta rahaa mielivaltaiset määrät, silläkin, ”hötörahalla” on reaalinen, systeemin takaama arvo.

Jos systeemi joutuu kriisiin, suurten omaisuuksien haltijat ja suursijoittajat realisoivat rahansa ja aiheuttavat kohdemaissaan katastrofaalisen talouden romahduksen kaikkine yhteiskunnallisine mausteineen. Nykyisessä koronan määrittämässä talousajattelussa tämä näkökulma näyttää kokonaan kadonneen.

EU, kunnianhimoinen ilmastojohtaja

Euroalue on merkittävästi suorituskyvyltään sekä Kiinaa, että Yhdysvaltoja heikompi. Siksi sen tulevaisuus ei kovin valoisalta näytä.

EU:n hysteerinen pyrkimys heiluttaa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä globaalin johtajan ja edelläkävijän viiriä joutuu tässä yhteydessä viistoon valoon.

Ei kai vain olisi niin, että tuontienergian varassa pyörivän Euroopan asemia pyritään globaalilla talouden näyttämöllä kohentamaan itse tehtyjen, omaa etua ajavien normien avulla?

Ehkä täällä todella uskotaan, että eurooppalaiset energia-, ilmasto- ja ympäristöteknologiset normit ja innovaatiot nostavat Euroopan globaalin kehityksen kärkeen ja talouden sen aallonharjalle? Muussa tapauksessa edessä on maailmanloppu?

Jos näin on, kyseessä on traaginen virhearvio.

Kts. myös nämä;

https://www.n-tv.de/wirtschaft/der_boersen_tag/Kann-die-EZB-pleitegehen-Madame-Lagarde-antwortet-article22179150.html

https://liberalismi.net/wiki/Moderni_rahateoria

Moderni ymmärrys rahasta

Ilmastonmuutos on EU:n valtti energiapelissä

Välipuhe maskeista

Eri puolilla palloamme puhe maskeista on saanut viime viikkoina aivan uuden ulottuvuuden.

Ammattihenkilön ompelema suojain. Mies on muun touhun sivutuote.

Nyt, toisin kuin keväällä, maskeille on tullut koronainfluenssan hoidossa keskeinen merkitys. Nyt väitellään maskit kasvoilla imperatiiveista: suositus, vakava suositus vaiko peräti käyttöpakko tietyissä tilanteissa.

Mikä on muuttunut? Se, että syysflunssakausi ja sen mukana koronalla nimetty on alkanut. Panikoituminen käynnistyi ymmärrettävästi talouselämän piirissä. Toimintojen alasajoa ei haluta, eikä sitä pieni ja keskisuuri yritys kestäisikään. Konkurssiaalto seuraa koronaa, vaikkakin viiveellä.

Ratkaisu on maski. Kun panet suojaimen kasvoillesi, voi muita varotoimia käyttää luovasti soveltaen, kotiin päin.

Kaikki me tiedämme, että kotikutoisten maskien suojausominaisuudet ovat hyvin rajalliset. Ja että kotoisen maskin huoltotoimet eli pesu ja silitysrautakäsittely jäävät toisinaan tekemättä.

Tärkeintä onkin esiintyä julkisuudessa maski, ja mahdollisimman muodikas sellainen, kasvoilla. Näin talous pelastuu.

Joitakin kiinnostava kysymys kuuluu: montako potilasta olisi nyt hoidossa syysflunssan vuoksi ilman koronaleimaa? Ja moniko hengitystietulehduksien vuoksi sairaalahoidossa olisi kamppailuunsa menehtynyt?

Nimimerkki ”Ihmelääkettä elämään odottava

Kadonneen vastustuskyvyn metsästys

Vain muutama päivä sitten Saksan tv:n ykksöskanava ARD julkaisi uutisen tutkimuksesta, joka kyseenalaistaa suoraan maan hallituksen koronatoimet. https://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/506787/Explosive-ARD-Sendung-Keine-UEbersterblichkeit-durch-Corona

Uutisen ytimenä oli useamman alan tutkijan ja käytännön virologin vahvistama tieto, jonka mukaan suurina tartuntalukuina ja sairastilastojen ykkösenä puoli vuotta keikkunut koronan aiheuttama Covid-19 -influenssa ei ollut aiheuttanut lainkaan muutoksia maan kuolleisuuteen.

Jättimäisten resurssien käyttö sairaanhoitosijojen ja varusteiden lisäämiseen sekä kilpajuoksu rokotteen kehittämisestä olisi siis käytännössä ollut tarpeetonta. Tehostetun hoidon tarve ei ollut kasvanut, vaikka koronainfluenssa riehui paitsi väestön keskuudessa, myös hallituksen päätöksissä ja lopulta myös EU:n korkeimmissa päätöksentekoelimissä.

Komissio käynnisti voimalla liikkeelle unionin periaatteet rikkovan tukiohjelman ja uutta rahaa pantiin liikkeelle ennen näkemättömät määrät.

Suomen THL:n tuore raportti kertoo lukijalle juuri saman viestin, kuin Saksan ykkös-tv ARD saksalaisille. Huolimatta hurjista tartuntaluvuista ei koronan merkeissä tapahtunut sairastelu lisännyt kuolleisuutta ja isolla rahalla käyntiin polkaistu tehohoitokapasiteetti jäi enimmäkseen käyttämättä. Onneksi, pitäisi kai sanoa. Mutta rahaa palaa turhaan, ellei strategiaa korjata. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

Mutta käynnissä on edelleen laajeneva testausohjelma ja koronarokotteen ympärillä käydään kymmenien miljardien kilpajuoksua kautta maailman – pääosin veronmaksajien varoilla. Koronaprojektien johdosta valtiot ovat valtavasti velkaantuneet ja talouselämä erilaisten pakkotoimien vuoksi lamassa ja työttömyys rajahtämässä käsiin. Turhaanko, herää kysymys?

Elokuun alussa Saksassa julkaistiin uusi tutkimus, joka liittyi koronaviruksen immuniteettin. Tübingenin yliopiston turkimuksen mukaan uutena markkinoitu Sars-Cov-2 eli tämä meidän koronamme kuului paljonkin tutkittuun koronaheimoon. Sen edeltäjät olivat tulleet tutuiksi monien aikaisempien talvikauden influenssojen yhteydessä. Niitä torjumaan oli kehitetty rutiininomaisesti rokotteita, joiden katsottin auttavan etenkin vanhojen ja sairaiden ihmisten pärjäämistä flunssan kanssa.

Tübingenin tutkimuksen raflaavin tieto liityy ”uutta” virusta vastaan ottavan väestön immuniteettiin. Monin tavoin varmistettu Tübingenin tulos kuului, että lähinnä kausi-influenssojen johdosta väestölle oli kehittynyt 81-prosenttinen immuniteetti uudeksi luonnehdittua koronaa vastaan.

https://www.researchsquare.com/article/rs-35331/latest

Tübingeniläisten tutkimus saa tutkimuksellista tukea myös täältä: https://www.nature.com/articles/s41577-020-0389-z

Tutkimuksessa selvisi, että kyse oli solujen oman puolustusmekanismin toiminnasta, eikä elimistöön tulleista tai esimerkiksi rokotteina annetuista vasta-aineista.

Suomessakin voimallisesti etsittyjen vasta-aineiden suhteen todetaan ykskantaan, että vasta-aineista on hyötyä, mutta ne eivät säily. Sen sijaan elimistön T-lymfosyyttisolujen omat immuunitoiminnot säilyvät ja aktivoituvat välittömästi virushyökkäyksen kohdatessaan.

Hyökkäyksen kohteen yleiskunnosta riippuu pitkälle se, miten hyvin viruksesta selvitään, vai selvitäänkö lainkaan. Kun esimerkiksi syysflunssien yhteydessä liikkeellä on lukuisasti eri viruskantoja, rokotteiden antama suoja on osin onnen kauppaa. Suurelle osalle väestöstä rokotteista ei ole haittaa ja seniorit voivat saada rokotteista lisävoimia omien solujensa tueksi

Aiheesta enemmän https://www.meinbezirk.at/niederoesterreich/c-lokales/deutsche-studie-findet-bei-81-prozent-immunitaet-gegen-sars-cov-2-durch-andere-coronaviren_a4172766

Etäänlaisena kuriositeettina msinittakoon, että kohulääkäriksi luonnehdittu Antti Heikkilä on sitkeästi pitänyt aihetta yllä ja joutunut häirikkönä viranomaisten silmätikuksi. Saksassa ja Itävallassa tehtyjen tutkimusten perusteella Heikkilä on kuitenkin immuunivasteesta puhuessaan ollut pääpiirteissään oikeassa.

Nyt kun koronatartuntojen määrä – luonnollisista syistä – syksyn mittaan lisääntyy, hallituksen ja lääkintöviranomaisten olisi syytä ilman erityistä meteliä tarkistaa toimintastrategiansa ja varojen käytön painopisteet uudelleen. Hybridistrategia on juuttunut umpikujaan. Sitä ei naamioilla pelasteta.

Kts. myös https://karvola.wordpress.com/2020/10/08/korona-etenee-jyrmyin-askelin/

P.S. Saksalainen huippujuristi Reiner Füllmich kansainvälisine kolleegoineen on käynnistämässä oikeusprosessin maansa nimekkäintä virologia, Christian Drostenia ja asianomaisia, koronaan liittyvistä sulku- ja rajoitustoimista vastuussa olevia poliitikkoja vastaan. Füllmich ja hänen mukanaan suuri joukko nimekkäitä tutkijoita katsovat, että epidemian julistaminen ja siihen liittyneet toimet on tehty tieteellisesti kestämättömin perustein ja sekä taloudelle, että yksityisille henkilöille on aiheutettu merkittäviä, osittain korvaamattomia vahinkoja. Asiaa aiotaan ajaa sekä saksalaisessa että ulkomaisissa oikeusistuimissa.

Korona etenee jyrmyin askelin

Aloitetaan virallisesti eli Suomen tilanne 8.10.2020 THL:n mukaan:

  • Ilmoitettuja tapauksia yhteensä: 11 345 (+ 296*)
  • Testattuja näytteitä yhteensä: yli 1 122 200 (+ 10 500*)
  • Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 346 (+ 0**)
  • Sairaalahoidossa olevien määrä Suomessa on 31 (+ 3**)
  • Tehohoidossa olevien määrä Suomessa on 5 (- 3**)
    ** Tiedot on päivitetty keskiviikkona 7.10. Luvut kuvaavat muutosta verrattuna maanantain 5.10. tilanteeseen.
  • Suomen väestöön (5 543 233) suhteutettuna tapausmäärien kokonaisilmaantuvuus on 205 tapausta 100 000 asukasta kohden.
  • Tuoreimman neljäntoista päivän seurantajakson aikana (22.9.–5.10.) todettiin 1 892 uutta tautitapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus väestöön suhteutettuna oli 34,1 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Sairaaloissa on siis uusia potilaita kolme ja kuolleita ei ole lainkaan. Teholta on päässyt pois 3 potilasta, uusia ei ole.

Epidemia näyttää nyt kuitenkin leviävän ja todettujen tartuntojen määrä tuplaantuvan parin viikon jaksoissa niin kauan, kuin sopivia viruksen vastaanottajia ilmaantuu viruksen kantajien tuntumaan.

Tämä tarkoittaa, että eletään syysflunssan näköisessä tilanteessa. Sillä erotuksella, että keskeisessä roolissa on nyt ennestäänkin tuttuun korona-heimoon kuuluvan SARS-CoV-2 -viruksen äkäinen, globaalisti levinnyt versio ja sen aiheuttama oireyhtymä Covid-19.

Bakteerien ja virusten sukupuussa CoV-2 sijoittuu oppikirjan (Salkinoja-Salonen 2002) kaaviossa näin:

Ei siis ihan uutta auringon alla. Nyt käynnissä oleva hallituksen ja viranomaisten megalomaaninen kampanjointi herättääkin esim. hongkongilaisen sekä sika-ja lintuinfluenssat muistavassa kriittisessä sielussa koko joukon kysymyksiä.

Hybridistrategia

Epidemian keväisten alkuviikkojen jälkeen maan hallitus rutisti ilmoille pitkällisen harkinnan jälkeen torjuntastrategian nimen. Hybridi tarkoittaa joukkoa valittuja toimenpiteitä. Avainrooli on testauksilla. Niiden lukumäärä on nostettu alkuviikkojen muutamasta tuhannesta nykyiseen reiluun 10 000:en vuorokaudessa kapasiteetin ollessa lähteestä riippuen jossain 15000-20000 välillä. Testaukset ovat laajentuneet avainryhmistä oireilijoihin ja nyt syksymmällä testejä ja varsinkin tuloksia on jo jonotettu. ”Testaa-eristä-hoida-jäljitä lähde” kuuluu ”virallisen” strategian proseduuri kiteytettynä.

Yksi testi maksaa noin 200 euroa. Hinta sisältää näytteen oton ja analyysin. Näin ollen puuhaan palaa päivittäin noin 2,5 miljoonaa euroa. Arvattavasti koko jäljitysjärjestelmän kustannukset liikkuvat samassa hintaluokassa.

Strategiassa on suuria heikkouksia. Ne näkyvät selvimmin nyt, kun oireilevien tai tartunnan saaneiden määrä on noussut. Viruksen kantajien jäljittäminen on tuoreen uutisen mukaan osoittautunut mahdottomaksi.

Mutta testaukseen sisältyy toinenkin, viruksen elämänkaareen liittyvä ongelma, jota kaavio alla havainnollistaa.

Kun henkilö saa tartunnan, hänelle tehty testi ei ilmaise tartuntaa kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Viruspopulaatio on liian pieni. Vasta 2-5 vuorokauden kuluttua testi osoittaa virustartunnan ja oireilukin alkaa. Henkilö saattaa siis onnellisen tietämättömänä liehua ympäriinsä tartuntaa levittäen. Paljon on puhuttu myös itse testaustilanteeseen liittyvistä epävarmuustekijöistä.

Yleisesti voi väittää, että valittu strategia on väärä. Varojen käyttöä ajatellen avainryhmien säännöllinen testaaminen pitäisi olla pakollista. Meille muille riittäisi oireenmukainen ja ripeä hoito testauksineen – tarpeen vaatiessa.

Immuniteetti ja rokotukset

Kun pohtii aivan viime päivien kuumeista vslmistautumista ja katastrofia muistuttavia raportteja, saattavat seuraavat tiedot kuulostaa omituisilta, jopa sopimattomilta:

1.Koronaepidemia ei ole lisännyt kokonaisuuskuolleisuutta Suomessa.
2. Lapsia ja nuoria ei ole kuollut yhtään.
3. Työikäisten kuolleisuus erittäin harvinaista.
4. 99% kuolleista on ollut hoidossa erikoissairaanhoidon yksikössä, sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä.
5. 1% on kuollut kotonaan tai muualla.
6. Suomalaisia on n. 5 500000.
Kuolleita 346.

Näistä toteamuksista syntyy väistämättä epäily, että jättimäinen toimintojen alas ajo ja erilaiset eristystoimet eivät välttämättä olisi olleet tarpeen.

Yhä edelleen joutuu kysymään, kun tartunta- ja altistumislukuja luetellaan ajantasaisesti lähes joka kanavalla:

Mikä on sairastuneiden lukumäärä? Aikaisemman tarkistuksen perusteella tiedän, että positiivisen testituloksen saaneista noin 50 prosenttia HUSin alueella on saanut jonkinasteisen Covid-19 -oireyhtymän. Vakavampia oireita saaneita tästä joukosta arvioitiin olevan alle 5 prosenttia.

Ja mikä selittää sen, että esim. Helsingin ja Uudenmaan suurilta vaikuttaneet keväiset tartuntaluvut eivät hetkauttaneet lainkaan Suomen pidemmän ajan kokonaiskuolleisuutta? Siitähän loppujen lopuksi on kysymys.

Näyttää siltä, että rokotteen ja relevantin lääkityksen sijasta viruksen tuhotyötä on rajoittanut ja estänyt ihmisten oma immuniteetti. Se ei synny tyhjästä, vaan sen juuria pitää etsiä yksilökohtaisesta vastustuskyvystä ja siihen liittyvistä, vuodesta toiseen esiintyvistä milloin vaikeammista, milloin heikommista kausi-influenssoista.

Niillä on yhteinen virustausta, taudit ovat nimittäin sukua toisilleen.